Hankarannan puomi. Nurmestien teollisuusalue. Hyryntien muutos. Tässäpä puheenaiheita.
Kuhmon kaupungin maankäyttöä ja kaavoitusta suunnitellaan pala palalta eikä kokonaisuutena. Tehdään peruuttamattomia muutoksia ottamatta kauaskantoisemmin huomioon sitä, mitä mihinkin rakennetaan. Niinpä on kaavoitettu uusi teollisuusalue aivan uuteen ympäristöön, vaikka kaupungin keskustassa ja keskellä asuinympäristöjä on edelleen törkyisiä teollisuus- ja varastotontteja. On yhä enemmän raskasta liikennettä asutuksen keskellä. Liikennemelu ja päästöt lisääntyvät, asuinympäristöjen viihtyvyys kärsii ja liikenneturvallisuus etenkin koulukeskuksen ympäristössä heikkenee.
Kauaskantoinen ja ympäristövastuullinen ratkaisu Hyryntien nyt suunniteltavalle linjaukselle olisi rakentaa kokonaan uusi ja suora teollisuusliikenteen yhteys sahalta ja Sormulasta Nurmestien risteykseen. Näin saataisiin lisääntyvä raskas liikenne pois kaupungin ydinkeskustasta, aivan kuten aikoinaan se on siirretty Peuranpolulle. Mutta vaihtoehtoa ei ole ollut pöydällä. Suunnittelu on jo liian pitkällä, sen kuulemme varmasti nyt.
Pienellä vaihtoehtoisella ratkaisulla olisi torjuttavissa myös se, että Hyryntie nousee kevyenliikenteen väylän päälle ja aivan Koskitien omakotitalojen viereen. Pieni, mutta jämerä taajamametsä poistuu. Melu, tärinä ja pöly lisääntyy, mutta lisääntyviä haittoja ei aiota mitenkään ehkäistä.
Nykyinen asemakaavaluonnos ei täytä myöskään lakisääteisiä alueidenkäyttötavoitteita. Elinkeinojen edistäminen kyllä onnistuu, mutta samalla laiminlyödään toimivien yhdyskuntien ja kestävän liikkumisen vaatimukset, elinvoimaisen luontoympäristön turvaaminen sekä vähätellään terveellisen ja turvallisen elinympäristön tavoitetta. On juuri kunnostettu lähivirkistysreitti Pajakkakosken rannasta Sormulaan, mutta silmukkalenkin toinen reuna on nyt muuttumassa vilkkaasti ja raskaasti liikennöidyn maantien reunakäytäväksi, kun vielä tänään käytävä kulkee metsän sisällä ja kulkija voi kuunnella tiaisten sirahtelua.
Koskitien varrella on kuusi omakotitonttia ja 16 kerrostaloasuntoa, joissa on vakinaiset asukkaat. Asuinpaikat ovat Kuhmon parhaita: kosken läheisyys ja ympärillä on monimuotoista puistomaista luonnonmetsää polkuineen. Kuhmon kaipaamia asukkaita ja etenkin lapsiperheitä ajatellen keskustan läheisyys ja lasten koulutien turvallisuus olisivat vahvoja vetovoimatekijöitä – ellei kaupunki omilla toimillaan olisi heikentämässä asuinalueen viihtyisyyttä, terveellisyyttä ja myös asuntojen arvoa.
Asukkaat ovat olleet erityisesti huolissaan lisääntyvästä liikennemelusta muine häiriöineen. Kaavaselvitystenkin mukaan melu tulee lisääntymään, mutta siitä huolimatta asukkaiden vaatimukseen meluvallista ja suojaistutuksista suhtaudutaan yliolkaisesti. Myös Pohjois- Pohjanmaan ELY sekä Kainuun ELY ovat pitäneet tärkeinä liikennemelun vaikutusten eliminoimista. Meluhan on tutkitusti paitsi koettu häiriö myös kiistaton terveysriski.
Tielinjauksen muutos vastaa Kuhmon suurimman yrityksen laajenemistarpeisiin sekä lisääntyvään puun ja puutuotteiden kuljetukseen. Tämä on kiistattomasti merkittävä asia, eikä sitä pidä millään argumentilla kyseenalaistaa. Yhteys voisi tosin olla sujuvampi, jos rekat voisivat ohittaa keskustan pienet liikenneympyrät ja liikennevaloristeyksen säntäilevine koululaisineen.
Kaupungin vetovoima riippuu kuitenkin myös siitä, miten kaupunki huomioi asukkaidensa tarpeet ja viihtymisen. Asukkaat ovat kaupungin saaman valtionosuuden määräytymisperusteita, veronmaksajia, palveluiden käyttäjiä ja yritysten asiakkaita, lastensa kasvattajia, läheistensä arjen iloja sekä Kuhmon imagon kantajia.
Asukasviihtyvyydellä on merkittävä rooli väestökadosta kärsivällä seudulla. Viihtyvyyteen vaikuttavat kaikkein voimakkaimmin juuri tielinjauksen muutoksen kaltaiset kaavaratkaisut sekä myös kokemus kuulluksi ja arvostetuksi tulemisesta.
Kuntalain mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Asuinympäristöjen heikentäminen ja asukkaiden edelleen jatkuva kuulematta jättäminen niin Nurmestien kaavan käsittelyssä kuin käveleminen heidän ylitseen vielä massiivisemmalla Hyryntien rakentamissuunnitelmalla eivät edistä hyvinvointia eivätkä halua maksaa tänne edes veroja.
Kuhmossa voi kuulla, kuinka puut puhuvat. Kuuluuko asukkaiden ääni minnekään?
Marja-Stiina Suihko
kaupunginvaltuutettu
tarkastuslautakunnan vpj
(vihr.)