Kuhmon kaupunki on melkoisessa uusiutumisen vauhdissa, ja se näkyy myös rakentamisessa ja muussa elinympäristöön vaikuttavassa ihmisen toiminnassa.
Ajankohtaisia ja kuhmolaisia puhuttavia asioita ovat Hyryntien muutos, teollisuustonttien sijoittelu, omavaltaiset ympäristöteot, kirjaston tilojen muutokset, Kuhmo-talo – Pajakka ranta-alueen suunnittelu, Kalevalan alue, tulevan sote-aseman sijainti ja uuden uimahallin tarve sekä Vanhan Kontion kohtalo. Kaikkia näitä säätelevät asianomaiset lait ja periaatteet, ja kaikki nämä ovat myös demokraattisen päätöksenteon ja sitä edeltävän valmistelun piirissä. Kaikkiin näihin on myös kuntalaisilla mahdollisuus vaikuttaa. Tai olisi oltava.
Myös isot hakkuut ja niihin liittyvä maan muokkaus aiheuttavat pitkäaikaisia, joskus jopa peruuttamattomia muutoksia maisemaan, asukkaiden elinympäristöön ja luonnon olosuhteisiin. Onkin kummallista, että yhden pihapuun kaatamiseen tarvitaan lupa, mutta kokonaisen metsän saa kaataa ja myllertää omistajan päätöksellä ilman avointa päätöksentekoa tai edes tiedottamista.
Kuhmon kaupunki kertoo nettisivuillaan, että kaavoitus ohjaa kaupungin maankäyttöä, toimintojen sijoittamista, yhteyksiä ja mahdollistaa muutosten hallinnan. Kaavoituksella voidaan luoda edellytyksiä hyvälle elinympäristölle ja edistää kestävää kehitystä. – – Kaavoja valmisteltaessa asukkailla ja muilla kiinnostuneilla on kaavaprosessin aikana mahdollisuus lausua mielipiteensä asiassa.
Kun Hankarannantien päähän ilmestyi puomi, purskahti some-keskustelu ilmoille. Tuo este tuli monelle yllätyksenä. Reaktio oli kuitenkin myöhässä, koska hankkeesta oli tiedotettu laillisesti kaupungin virallisilla kanavilla.
On ilmiselvää, ettei virallinen tiedottaminen riitä, koska se ei tavoita kuntalaisia.
Niinpä onkin ilahduttavaa, että ns. teknisen puolen eli kaupunkiympäristön palvelualueen tavoitteena on, että tulossa olevista muutoksista tiedotetaan monipuolisemmin ja avoimemmin, jotta kaupunkilaiset oikeasti saisivat tietoa ja voisivat vaikuttaa suunnitelmiin jo ennen kuin lopulliset päätökset on tehty.
Onhan päättäjilläkin ongelmia ja kokonaiskuvan muodostaminen on vaikeaa. Tässä yksi esimerkki: On juuri perustettu uusi teollisuusalue Nurmestien ja Sotkamontien risteykseen, millä halutaan tarjota tiloja yrittäjille, keskittää teollista toimintaa ja kohentaa teollisuusrakentamisen tasoa. Silti enemmän tai vähemmän siistejä varikoita ja varastoalueita on edelleen jopa kaupungin keskustassa. Rakentamattomia teollisuustonttejakin on jäänyt sinne tänne. Shellin viereinen tontti on kaavassa edelleen teollisuustontti, joten oli vaikea löytää perusteita sille, että yrittäjän suunnitelma olisi voitu ohjata uudelle teollisuusalueelle ilman ongelmia.
Osoitus kokonaisnäkemyksen ja maankäyttöä ohjaavien kaupungin linjausten puutteesta on sekin, ettei kouluympäristöä suunniteltaessa otettu huomioon lähiseudun toimintoja ja niiden vaikutusta esimerkiksi juuri koulumatkojen turvallisuuteen.
Kysymys on kaikkien yhteisestä ympäristöstä. On sovitettava yhteen yritysten tarpeet, liikenneturvallisuus, ympäristönäkökohdat, luontoselvitykset, rahoituskuviot, maankäyttöä koskevat säädökset ja määräykset sekä kaupunkikuva ja yleinen viihtyvyys – ja asukkaat, veronmaksajat ja Kuhmon hengen ylläpitäjät sekä erilaiset yhteisöt.
Erityisen tärkeää on ottaa huomioon asukkaiden näkökulma. Ihmiset ovat eri tavoin valinneet asumispaikkansa ja elinympäristönsä. Jos siihen tehdään muutoksia niin, etteivät he koe voivansa vaikuttaa, heikennetään merkittävästi viihtyvyyttä ja asukastyytyväisyyttä.
Ei riitä, eikä ole asiallista, että pidetään huolta vain yritysten tarpeista ja eduista, jos samalla aiheutetaan asukkaille haittaa vaikkapa lisäämällä liikenneongelmia, melua tai muuten heikentämällä elinympäristön yleistä viihtyvyyttä. Vaikutuksia voi olla vaikkapa asuinkiinteistöjen arvoon ja asuinalueiden houkuttelevuuteen. Kauneusarvojakaan ei sovi vähätellä, sillä esimerkiksi lähiympäristön ja koulu- tai työmatkan vehreys vaikuttaa monin tavoin terveyteen ja mielen hyvinvointiin.
Olen eri yhteyksissä ehdottanut asukkaiden ottamista mukaan kaupunkisuunnitteluun. Tämä tarkoittaa suunnittelun läpinäkyvyyden lisäämistä: sitä, että kaupunkilaiset saavat tietoa ja monipuolisia vaikuttamiskanavia. Tarvitaan asukkaiden ja asiantuntijoiden monipuolista yhteistyötä.
Hyvä esimerkki kuntalaisten mukanaolosta suunnittelussa on Hyrynsalmen keskusta: Emäjoen venesatama ja Hyryntien liikennejärjestelyt on ideoitu kansalaisopiston osallistavan suunnittelun avoimessa ryhmässä, ja suunnitelma on ollut toteutuksen pohjana. Kiitorata ja joutomaa on muuttunut viihtyisäksi pikkukunnan identiteettiä ilmentäväksi keskustaksi.
Ei todellakaan riitä, että kuntalaiset kerran neljässä vuodessa äänestävät – jos edes äänestävät – ja sitten valtuutetut omalla asiantuntemuksellaan päättävät kaikki asiat. Edustuksellinen osallistuminenkin edellyttää sitä, että valtuutetuilla on käytettävissään ajantasainen ja kattava tietopohja: päättäjät ovat vastuussa päätösten tasapuolisuudesta, tarkoituksenmukaisuudesta ja myös laillisuudesta. Vaatimus kuntalaisten mukaan ottamisesta on sekin ollut kuntalain 22§:ssä jo vuodesta 2015. On parempi ottaa kuntalaiset mukaan etukäteen kuin vatvoa valituksia jälkeen päin.
Marja-Stiina Suihko
kaupunginhallituksen jäsen
Vihr
Kuntavaaliehdokas