Kuntavaalien kynnyksellä Kuhmosta kuuluu kummia. Kaupungin hallintomalliksi halutaan vaihtaa valiokuntamalli, jossa uusiksi supervaikuttajiksi pääsisi entistä harvempi joukko kaupunginvaltuutettuja – vaikka ääneen lausuttuna tavoitteena hallintomallille on ollut valtuutettujen vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Suurin osa valtuustoryhmistä jäisi valiokuntien ja kaupunginhallituksen seitsensalkkuisten seurueiden ulkopuolelle, jos vaalitulokset eivät dramaattisesti muutu aiemmista kerroista.
Äänikynnys vaikuttamisen paikkoihin kasvaa aivan liian suureksi. Kuhmossa päätettiin jo rajata kaupunginvaltuutettujen lukumäärä 27:ään. Se tarkoittaa, että tarvitaan neljän hengen valtuustoryhmä, jotta se voi saada paikan uusista luottamuselimistä viime kädessä valtuustossa toimitettavan suhteellisen vaalin kautta. Äänikynnys näihin luottamustehtäviin nousee siten 15%:iin valtuustopaikoista. Näin ei tarvitsisi olla, jos taataan yhteistyön hengessä kaikille valtuustoryhmille tärkeitä luottamuspaikkoja. Periaate olisi järkevää kirjata kaupungin hallintosääntöön tai nostaa luottamuselinten jäsenmäärää.
Olen oppinut ajattelemaan, että kuntapolitiikan kuuluisi olla paikallisten näkökohtien huomioimista päätöksenteossa. Kuhmossa kaupunginvaltuuston kokoonpano on harvinaisen monipuolinen, sillä Kainuussa vain Kajaanissa on yhtälailla seitsemän puoluetta edustettuna valtuustossa. Poliittinen moninaisuus on voimavara kuntalaisten osallisuuden toteutumisessa ja yhteisten haasteiden ratkaisemisessa. Kaavailtu malli voi pahimmillaan johtaa siihen, että pari suurinta valtuustoryhmää saavat lähes kaikki luottamuspaikat, vaikka kaikki nykyiset seitsemän ryhmää saisivat ehdokkaitansa läpi valtuustoon!
Pienempien ryhmien valtuutetut ollaan sysäämässä päätöksien valmistelun ja toimeenpanon ulkopuolelle, ja se on demokratian väheksymistä. Kuntavaaleissa ääntään käyttää vielä nipin napin enemmistö kuntalaisista. Äänestämiseen, osallistumiseen ja luottamushenkilönä toimimiseen tulisi kannustaa eikä tieten tahtoen asettaa osaa valtuutetuista vähempiarvoiseen asemaan päätöksenteossa – ikään kuin heillä ei olisi annettavaa kunnan kehittämiseen.
Vallan sementoiminen muuttamalla vaalijärjestystä tai hallintomallia omaa ryhmää suosivaksi on pahe, johon historian valossa on sorruttu niin pienemmissä kuin suuremmissa yhteyksissä. Jos kuntalaisille syntyy tällainen kuva Kuhmon kaupungin toimintatavasta, mitä hyötyä siitä voi kaupungille olla? Mitä Kuhmon uudella hallintomallilla oikein tavoitellaan ja onko sen yksityiskohdat mietitty loppuun? Toivon, että kaupunginvaltuusto punnitsee asian eri näkökohtia vielä huolellisesti.
Ville Nyman
puheenjohtaja
Kuhmon Vihreät