Kontion vanhan koulun kohtalosta on syntymässä kuhmolaisen päätöksenteko- ja keskustelukulttuurin murheellinen tyyppiesimerkki. Purkupäätöksen herättämällä laajalla kansalaiskeskustelulla ja yrityksellä vaikuttaa ei ollut mitään merkitystä, kun kaupunginhallitus yksimielisesti ylenkatsoi 1045 ihmisen allekirjoittamaa vetoomusta ja purkupäätöksestä tehtyjä oikaisuvaatimuksia.
Kuhmossa ei ole juuri merkkejä siitä, että kuntalaisten aktiivisuudelle tai näkemyksille annettaisiin minkäänlaista arvoa. Toimivaksi demokratiaksi ei riitä, että kerran neljässä vuodessa äänestetään.
Esimerkkejä riittää: Nyppylänniemi muutettiin kuntalaisten vastustuksesta huolimatta virkistysalueesta asuntotonteiksi, joille rakennettu kunnallistekniikka peittyy nyt pusikoihin. Jonkerinjärven ranta-asemakaavasta valtuustolle esitetyt moitteet piti kierrättää Korkeimman oikeuden kautta ennen kuin kaava kumoutui.
Kontion koulun tilanteesta 7.6. järjestetty kansalaiskeskustelu päättyi toiveikkaaseen tunnelmaan, että etenkin vanhan puolen purkamiselle alettaisiin innostuneesti ja rauhassa etsiä vaihtoehtoja. Tilaisuus paljastui kuitenkin täydelliseksi farssiksi, kun kaupunginhallitus yhtäkkiä päättikin purkaa sen. Tämän tylymmin ei kaupunkilaisia olisi voinut tyrmätä.
Kuntalaki (§22) on velvoittanut jo vuodesta 2015 lähtien valtuuston tarjoamaan kuntalaisille ja palveluiden käyttäjille runsaasti erilaisia osallistumisen ja vaikuttamisen väyliä. Tulee järjestää keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja. Pitää selvittää asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa. Palveluiden käyttäjien edustajia tulee valita kunnan toimielimiin, järjestää mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun sekä ottaa palvelujen käyttäjät mukaan suunnittelemaan ja kehittämään palveluja. Tärkeää on tukea asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua. Näin siis Kuntalaki.
Kuhmon kunnalliselämässä kansalaisvaikuttamisen ja osallistumisen vähättely tuntuu olevan vakiintunut tapa. Ei ole tilaa sellaiselle keskustelulle, jossa kantoja ei olisikaan valmiiksi lyöty lukkoon, vaan jossa aidosti tutustuttaisiin vaihtoehtoihin ja toisia kuunnellen haettaisiin yhdessä parasta mahdollista ratkaisua. Valtuustossa, jonka pitäisi olla ylin päättävä elin, kyllä keskustellaan, mutta keskustelu ei koskaan johda ennalta sovittujen linjojen muuttumiseen.
Ihmisillä on oikeus saada tietoa päätösten perusteista, kyseenalaistaa ratkaisujen vaikuttimet sekä esittää myös kritiikkiä tehtyjä päätöksiä kohtaan. Oikeus ei toteudu, jos näitä ajatuksia ei koskaan haluta kuunnella.
Kansalaisten sulkeminen yhteisten asioiden valmistelun ja päätöksenteon ulkopuolelle johtaa vieraantumiseen paikkakunnasta ja vieraantumiseen politiikasta. Vanhan Kontion puolesta kerätyn adressin allekirjoittajat ovat kuhmolaisia, muualla asuvia entisiä kuhmolaisia sekä Kuhmon ystäviä ja uskollisia Kuhmon kävijöitä. Kuhmolla ei ole varaa kääntää selkää yhdellekään paikkakunnan asioista ja ilmeestä kiinnostuneelle ihmiselle. Ei pitäisi ummistaa silmiä muulta maailmalta ja siellä tehdyiltä ratkaisuilta. Ei pitäisi aliarvioida tietoa eikä asiantuntemusta, jota Kuhmon ulkopuolelta olisi tarjolla. Pyritäänhän täällä toisella kädellä houkuttelemaan paluumuuttajia, uusia asukkaita, kesämökkiläisiä, matkailijoita sekä yrityksiä. Kuhmoa ei voida kehittää umpiossa.
Jos Kuhmoa halutaan rakentaa paikkakuntaa arvostavien ja siihen kiinnittyneiden ihmisten yhteisönä, on korkea aika alkaa herkistää korvaa muillekin kuin oman poliittisen ryhmän vaikutusvaltaisimmille kellokkaille tai tiukkaotteisimmille virkamiehille.
On hyvä, että aivan viime aikoina kaupunki on alkanut viestiä vilkkaammin. Puheet avoimuudesta vaativat kuitenkin rinnalleen näyttöä siitä, että kanavat ovat uskottavasti auki kumpaankin suuntaan ja että kuntalaisten toiveet ja ajatukset alkavat myös näkyä käytännön toimissa: päätöksissä ja palveluissa. Vain sillä tavalla parannetaan sekä veto- että pitovoimaa. Nyt työntövoima on turhan vahva.
Marja-Stiina Suihko
Kaupunginvaltuutettu (vihr.)