Kontion koulurakennusten tulevaisuutta koskevan päätöksen toimeenpano kaupungin hallinnossa ansaitsee moitteet. Rakennukset päätetttin laittaa myyntiin yhdessä Timoniemen koulun ja Mäkikadun päiväkodin kanssa maaliskuussa 2017.
Sen pohjalta kuntalaisilla ja päättäjillä on ollut täysi syy uskoa, että Kontion kouluille yritetään aktiivisesti etsiä ostaja tai että koulurakennuksille innovoidaan uusi käyttötarkoitus, joka vapauttaisi kaupungin rakennusten ylläpidosta. Timoniemen koululle koitti uusi aika, kun Juminkeko-säätiö osti sen kulttuuritaloksi ja taideresidenssiksi. Mäkikadun päiväkoti on vihdoin pantu julkiseen myyntiin mm. kaupungin nettisivuille.
Mutta mitä on tehty Kontion koulurakennusten myymisen eteen? Jälkeenpäin on helppo nähdä, että koulun myyntiaikeita olisi tullut valvoa tarkemmin ja kannustaa kaupunginhallitusta ja -johtoa ponnistelemaan myynnin eteen. Nyt tapahtuneesta jää sellainen maku, että myyntiaikeet on vain muodon vuoksi mainittu kaupunginhallituksen pöytäkirjassa ikään kuin myöhemmän purkupäätöksen perusteeksi.
Edes yli 1000 allekirjoittajan adressi ei saanut koulunpurkajia ottamaan aikalisää hankkeessaan. Kysymys on myös siitä, halutaanko kuhmolaisen paikallispolitiikan uudistuvan vastaamaan aikaamme. Kuntalaki kun kannustaa yhä enemmän kuntapäättäjiä käymään avointa keskustelua päätöksissään kaupunkilaisten kanssa. Kysymys on viime kädessä meidän ja vieraidemme aloitteiden kuuntelusta ja arvostuksesta. Haluammeko Kuhmoon vanhoillista virkamieslähtöistä vai aidosti kansalaislähtöistä paikallispolitiikkaa?
Aikalisää tarvittaisiin rantaraitin ideakilpailun käymiseksi ja koulurakennusten kunnon arvioimiseksi tarkemmin erilaisia käyttötarkoituksia varten. Vasta ideakilpailun jälkeen kannattaisi tehdä lopullinen päätös rakennuksien kohtalosta. Kuhmo kärsi sodan aikaisissa pommituksista poikkeuksellisen paljon ja menetimme sodassa valitettavan paljon rakennushistoriaamme. Kaunein kaupunkikuva syntyy, kun rakennuskannassa on erinäisiä historiallisia kerrostumia. Haluammeko jatkaa nyt omatoimisesti ja turhaan hätiköiden tätä historiallisten rakennusten tuhoamisen sarjaa?
Eri puolella Suomea tyhjiksi jääneisiin kouluihin on tullut uutta toimintaa majoitusliikkeiden, ravintoloiden, toimistotilojen tai kulttuuri-, harrastus ja järjestötoiminnan muodossa. Esimerkiksi Varkaudessa kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen Tehtaan kouluun on siirtynyt useita eri museoita sekä kansalaisopistotoimintaa. Lieksassa vanha Merilän koulu muuttui kehitysvammaisten palvelukodiksi ja ravintolaksi. Viime kädessä on kyse omasta tahdostamme: haluammeko vielä etsiä mahdollisuutta säilyttää ainakin Kontion vanhempi puoli?
Päivi Haverinen, Pekka Huttu-Hiltunen, Ville Nyman, Kati Sarvela ja Marja-Stiina Suihko
Kuhmon Vihreiden hallitus