Kuhmon kaakkoiskulmalla 40 kilometrin päässä Lieksantien varrella sijaitsee liki tuntematon, erämaan rauhassa uinunut Jonkerijärvi, joka on ollut jo vuosia kaavoituskiistan kohteena. Maanomistaja Tornator on laadituttanut järvelle ranta-asemakaavan, joka merkitsisi suuren erämaajärven tuhoutumista. Luonnontilainen ja käytännössä rakentamaton iso järvi muuttuisi matkailu- ja lomanviettokeskittymäksi.
Kaavoittaminen on herättänyt kyläläisten ja ympäristöväen huolen. Kaava hyväksyttiin valtuustossa huolimatta kuntalaisten mielenilmauksesta ja kolmestasadasta järven säilyttämistä puolustaneesta allekirjoituksesta. Kymmenen valtuutettua olisi halunnut palauttaa kaavan takaisin valmisteluun.
Jonkerin kyläseuran, Kuhmon vihreiden kaupunginvaltuutettujen, Lentua-Seuran ja Kainuun Luonnonsuojelupiirin käynnistämä valitusprosessi on nyt edennyt korkeimpaan oikeuteen Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden hylättyä valitukset.
Kokonaisuudessaan Jonkerijärven keskeisin ja erityinen luontoarvo on sen rakentamattomuus, rauhallisuus ja hiljaisuus. Suunnitellun kaavan toteuttaminen muuttaisi järven luonteen perinpohjaisesti ja olisi siis räikeässä ristiriidassa paitsi MRL:n myös kaavan tavoitteen kanssa.
Hallinto-oikeus pitää kaavaa hyväksyttävänä, vaikka myöntääkin, että kaavassa on puutteita, koska kaikkia tarpeellisina pidettyjä selvityksiä ei ole tehty tai niissä on jopa suoranaisia virheitä. Tätä järven puolustajat eivät voi hyväksyä.
Kaavan rantakilometreissä ei huomioida suorantojen vaikutusta eikä rakennuspaikkojen sijoittumista arkeologisille kohteille tai niiden välittömään läheisyyteen. Lisäksi VAT Vuoksi puuttuu kaava-arvioinnista. Miltei kaikki rakentamis- eli rantautumiskelpoinen ranta on kaavoitettu mökkitonteiksi, joten jokamiehen liikkumismahdollisuuksien kannalta hanke on kyseenalainen. Lisäksi kaavoittaja on esittänyt suhteellisen vanhaa metsää kasvavan ranta-alueen muuttamista suojelualueeksi, mistä aiheutuisi korvausvelvollisuus valtiolle. Ympäristöministeriön mukaan valtiolla ei ole mahdollisuuksia minkäänlaiseen suojeluun Jonkerilla.
Kaavan laatiminen syrjäseudulla sijaitsevalle erämaiselle, rakentamattomalle järvelle on lisäksi yhteiskuntataloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja luontoarvojen kannalta täysin epätarkoituksenmukainen ja epärealistinen.
Tornator esittelee Jonkerijärven ranta-alueille laatimansa kaavan vetoamalla Jonkerin alueen luonnonrauhaan ja erämaisuuteen. Jonkerilla on kautta historian ollut varsin merkittävä rooli paikallisten asukkaiden erästelyseutuna, jolla on vetovoimaa myös metsästysmatkailu- ja retkeilykohteena. Rakentamattomuus ja hiljaisuus ovat tämän vetovoiman ja luontaisen nautinnan edellytyksiä.
Tornatorin kaavasuunnitelma yli 90 mökkitontista, hotellista mielikuvituksellisine oheistoimintoineen ja kahdesta matkailupalvelualueesta on suorastaan surrealistinen. Jos järven rannoille todella tulee n 300 henkeä viettämään vapaa-aikaa, ovat sekä luonnonrauha että erämaisuus mennyttä. Miltei sata mökkiä merkitsee helposti sataa moottorivenettä ja lukemattomia vesiskoottereita sekä huomattavasti lisääntynyttä autoliikennettä.
Tällä hetkellä Kuhmossa on vapaana ainakin 400 kaavoitettua, rakentamatonta rantatonttia. Tontteja on Lammasjärjellä, Ontojärvellä sekä Nurmesjärvellä. Lisää rantakaavoja on tekeillä. Tarjontaa on jo nyt huomattavasti yli kysynnän. – Kaupunki vetoaa maanomistajien tasapuoliseen kohteluun, mutta tasapuolisuus ei voi tarkoittaa yhden suurmaanomistajan oikeutta pilata kokonainen järvi. Muiden suurmaanomistajien rantatontit on kaavoitettu jo rakennetuille järville. Myöskään rakentamistarpeella ei Tornatorin kaavaa voida perustella.
Kuhmossa jo nykyiset hotellit toimivat alikapasiteetilla: esimerkiksi 4 km Kuhmon keskustasta sijaitseva Hotelli Kalevala joutuu sulkemaan ovensa osaksi vuotta. Miten olisi kuviteltavissa, että 40 kilometrin päässä Kuhmon muista palveluista ja merkittävistä matkailukohteista sijaitseva kylpylähotelli voisi tulla kannattavaksi? Lisäksi hotellialueen sijoitus Kylmäniemen Metso-ohjelmaan kuuluvan suojelualueharjanteen toiselle reunalle on kyseenalainen.
Kaavaluonnokseen sisältyvä kuvaus hotellin palvelukokonaisuudesta perustuu enemmän mielikuvitukseen kuin todellisiin mahdollisuuksiin tai edes tarpeeseen. Erämaahan mökkinsä haluavat ihmiset eivät varmastikaan kaipaa mökkijärvensä välittömään läheisyyteen kylpylää, saunamaailmaa, caravaanialuetta, metsäminigolfia tai metsästyssafareita.
Mökkitiheys on huolimatta väliin sijoitelluista viherkaistaleista ylimitoitettu: erämaamökin tunnelmaa voi olla vaikea tavoittaa mökissä, jonka kummallakin puolella naapuri on 60 metrin päässä ja niiden takana seuraavat naapurit.
Vaikka Kainuun voimassaolevassa maakuntakaavassa ei ole merkitty Ympäristöministeriön meluntorjunnan kehittämistä koskevan toimintaohjelman mukaisia hiljaisia alueita, on kuitenkin huomattava, että taustaselvitysten mukaan sekä Jonkerijärvi että Jonkerinsalo kuuluvat merkittäviin maaseutumaisiin hiljaisiin alueisiin, joiden käytössä rauhallisuuden säilyttämisen tulisi olla keskeisenä pyrkimyksenä.
Järvi on puhdasvetinen, runsaskalainen järvi, jolla on suuri merkitys lähiseutujen asukkaille monipuolisen virkistäytymisen lähteenä. Paikalliset asukkaat ovat huolissaan erästelymahdollisuuksiensa säilymisestä, ja kaavan toteutumista voi pitää vahingollisena myös luontomatkailun kehittämistä ajatellen. Onhan Jonkerijärvi merkittävä retkeily- ja melontareittien solmukohta. Petranpolku ja Jongunjoen melontareitti kohtaavat Jonkerilla, jonka ympäristössä on useita Natura-alueita ja merkittävä Jonkerinsalon suojelualue kaksine hiidenportteineen. Jonkeri on turvana myös metsäpeuralle ja kuikalle.
Marja-Stiina Suihko
Jonkerijärven rauhaa