Kuhmon kansalaisopisto on nimenä kadonnut, kun vuodesta 2016 alkaen toiminnasta on vastannut yhteistyösopimuksen perusteella Sotkamon kansalaisopisto.
Muutos on keskusteluttanut kuhmolaisia niin paljon, että maanantaina järjestettiin kirjastossa kaikille avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus.
Kansalaisopistotoiminta jatkuu Kuhmossa ja opistotoiminta on luotettavissa käsissä, vakuutti sivistystoimenjohtaja Eila Vilén, joka piti kuntien tekemää sopimusta hyvänä pohjana kehittää opistotarjontaa Kuhmossa. Samaa mieltä oli sivistyslautakunnan puheenjohtaja Päivi Hoffrén, jonka mukaan sivistyslautakunta on tärkein yhteistyökumppani Sotkamon suuntaan.
Päivi Hoffrén tietää hyvin kansalaisopistotoiminnan merkityksen kuhmolaisten ja koko kaupungin kannalta. Opiston tehtävänä on tarjota kuntalaisille mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen, itsensä kehittämiseen ja harrastamiseen. Opistolla on tärkeä merkitys myös sosiaalisen kanssakäymisen ylläpitäjänä.
Eila Vilén valotti yhteistyökäytänteitä:
– Yhteistyöneuvottelut järjestetään kaksi kertaa vuodessa, ja silloin käydään läpi opetusohjelmaa, opettajatilannetta ja kuhmolaisten toiveita. Sotkamon kunta vastaa opiston taloudesta, saa opistotoimintaan tulevan valtionrahoituksen ja Kuhmo maksaa Sotkamolle omakustannusosuutta valtionosuustunnit ylittävän opetuksen osalta. Tänä vuonna tuo maksettava summa on 132.000€.
Rehtori Merja Ojalammi kertoi, että Kuhmossa opetusta järjestetään 33 eri kurssipaikassa kaikkiaan noin 6100 opetustunnin verran, ja opiskelijamäärät noudattelevat normaalia vuosittaista vaihtelua.
Opetustuntien väheneminen sitten 90-luvun johtuu monista syistä: valtion rahoitusosuuteen eli valtionrahoituksella toteutettavien tuntien määrään on tullut katto, väki etenkin perukoista on vähentynyt.
– Opistoja on myös yhdistetty Suomessa todella paljon, kertoi rehtori opistokentän kehityksestä.
Vasemmalta Kuhmon sivistystoimenjohtaja Eila Vilén, sivistyslautakunnan puheenjohtaja Päivi Hoffrén, kansalaisopiston rehtori Merja Ojalammi ja suunnitteluopettaja Marjut Sonninen
Opetuksen järjestämistä Kuhmossa on vaikeuttanut lisäksi opettajien puute.
Tilaisuudessa kehotettiinkin opistoa tiedottamaan opettajatarpeista, sillä paikkakunnalla voi hyvinkin olla kykyjä esimerkiksi toivottujen kieli- ja atk-kurssien järjestämiseen.
– Opisto ei voi kilpailla esimerkiksi järjestöjen, vaikkapa Kivattarien kanssa, vaan opiston on suunnattava tarjontaa aiheisiin, joita muuten paikkakunnalla ei voi opiskella tai harrastaa, huomautti Eila Vilén.
Opiston puolesta tärkeä kontaktihenkilö kuhmolaisille on suunnitteleva opettaja Marjut Sonninen, joka paitsi opettaa Kuhmossa myös työskentelee Kuhmon kaupungintalolla olevassa kansalaisopiston työhuoneessa.
- Kurssitoiveita voi esittää milloin vain, kertoi Marjut Sonninen. Voi soittaa, lähettää sähköpostia tai toimittaa ehdotuksia opettajien kautta. Ensi vuoden suunnittelu on parhaillaan käynnissä.
Opettajien edustajana paneelissa oli opiston Kuhmon toimipisteen ainoa vakinainen opettaja Meeri Komulainen, joka ilmaisu huolensa siitä, tuleeko Kuhmoon enää päätoimista kansalaisopiston opettajaa.
– Asiasta ollaan parhaillaan neuvottelemassa, kertoi Eila Vilén ja myönsi asian olevan Kuhmon kannalta tärkeä.
Työpaikkojen kannalta opistomaailmaa tarkasteli myös yleisön joukosta puheenvuoron käyttänyt Pekka Huttu-Hiltunen. – Silloin kun Kuhmo ja Sotkamo neuvottelivat musiikkiopistoyhteistyöstä, haluttiin turvata, että opettajia opistossa on kummaltakin paikkakunnalta. Muutenkin Huttu-Hiltunen piti kuntien välistä yhteistyötä koulutuksen järjestämisessä hyvänä ja toimivana ratkaisuna, jolla turvataan laadukkaan opetuksen järjestäminen voimavaroja yhdistämällä.
Eniten keskustelua aiheuttanut asia uudesta ilmoittautumis- ja kurssimaksukäytännöstä nousi esille useissa puheenvuoroissa nytkin.
- Perhemme harrastaa monella tavalla kansalaisopistossa, kertoi kuhmolaistunut opettaja Viivi Sallinen. Hän itse käy aikuisbaletissa ja joogassa, mies olisi halunnut pitää yllä kielitaitoaan englannin keskustelupiirissaä, mutta siihen ei ole saatu nyt opettajaa. Lapset käyvät lasten käsityökoulussa. Olemme olleet hyvin tyytyväisiä kansalaisopistoon, mutta kurssimaksujen periminen kerralla koko vuodelta on aiheuttanut päänvaivaa, kun elämäntilanteisiin on tullut muutoksia.
Laajasti esitettiinkin toivomus, että kurssit tarjottaisiin erikseen syys- ja kevätlukukaudeksi, jolloin ihmiset voisivat osallistua vain jommallekummalle kaudelle tai molemmille, mutta maksaa lukukaudet erikseen. – Tähän rehtori Ojalammi ei voinut luvata muutosta, mutta kävi kuitenkin ilmi, että yksilöllisesti toimien kurssilaiset voivat toimiston kanssa sopia joustavammasta järjestelystä.
Vasemmalta kansalaisopiston opettaja Meeri Komulainen ja opiskelija Viivi Sallinen
Kurssitoiveita tilaisuudessa jo esitettiinkin. Kuhmolaiset odottaisivat esimerkiksi kielikursseja ja tietotekniikkakursseja yhä useamman palvelun siirtyessä verkkoon. Kädentaitoaineet ja liikunta ovat Kuhmossa vahvoja aineryhmiä, ja uutena kurssitoiveena esitetty nahkatyön kurssi vaikutti pääsevän toteutuslistalle.
Kuhmon Vihreiden järjestämän tilaisuuden puheenjohtajana toimi Marja-Stiina Suihko, jolla itselläänkin on pitkä kokemus kansalaisopiston rehtorin tehtävistä. Lopuksi hän kehottikin kuhmolaisia olemaan aktiivisia ja aloitteellisia, jotta paikkakunnalle saataisiin monenlaisia sivistystarpeita vastaavaa tarjontaa ja oppimisen mahdollisuuksia. Kansalaisopisto tuo tiedot ja taidot kaikkien ulottuville.
Sivistyslautakunnan jäsen Jouni Kilpeläinen on yhteistyöryhmän jäsen, ja hän korosti hyvän yhteistyöhengen merkitystä.- Ongelma-asiatkin selviävät parhaiten kysymällä, ottamalla asioista selvää ja neuvottelemalla. Sitä varten meillä on myös sivistyslautakunta.
Marja-Stiina Suihko